Lähtöpaikka: Revontuli-kauppakeskus, Rovaniemi
Kohde: Oulun yliopiston geofysiikan observatorio, Sodankylä
”Kyllähän mie voin ryhtyä koekaniiniksi”, taisi olla ensimmäinen ajatukseni, kun minulle esitettiin, jotta lähtisinkö Sodankylässä järjestettävälle seminaarireissulle sähköautolla. Sähköautolla liikkuminen olisikin minulle uusi tuttavuus. Akateemisena ympäristötekniikan parissa opiskelevana ja työskentelevänä henkilönä tulee kiinnitettyä muutoinkin huomioita oman hiilijalanjäljen muodostumiseen, niin asia vaikutti oikein mielenkiintoiselta ”kokeilulta”.
KUVA: NEVE:n sähköauto, Volkswagen
Käytössäni oleva auto oli Volkswagen merkkinen henkilöauto. Ohjeistuksen auton käyttöön sain lähtöpäivää edeltävänä päivänä, sekä muuta yleistä tietoa auton lataamisesta ja muista käytännön asioista sähköautolla liikkumisessa. Tiedossa oli, että autoa joutuisi lataamaan matkalla Rovaniemeltä Sodankylään sekä mennessä että tullessa. Aikataulu liikkumisen suhteen oli siten otettava eritavalla huomioon kuin ns. normaaliautolla matkaan lähdettäessä.
Sähköauton käyttöön liittyen minulle kerrottiin muun muassa seuraavaa:
”Autoa voi ladata aivan tavallisesta maadoitetusta pistorasiasta (schuko) kuten esim. autonlämmityspistorasiasta. Tätä "kotilatausta" varten autossa on oma latausjohtonsa jossa on virranrajoitin. Autonlämmityspistorasiasta latausta saisi 2,1 kW/h eli n. 15km/h. Ajamalla autolla eco+ -moodissa ja rajoittamalla matkanopeuden 80 km/h toimintamatka jatkuu ja vastaavasti normaali-moodissa ja 100km/h toimintamatka lyhenee.”
Tämä tuli tietää siksi, koska Sodankylän kokouspaikasta löytyi vain autonlämmityspistorasia tai jokin muu ulkopistorasia, johon oli kytkettynä jatkuva virta, muuta ei siellä tarvittaisi. Tiedossa oli myös, että matkanvarrella Rovaniemeltä Sodankylään ainut latauspiste sijaitsee Käyrämössä noin 70 km Rovaniemeltä Sodankylään päin. Käyrämössä lataus onnistuu keskinopealla 3,4 kW/h eli ajomatkaa saa ladattua lisää n. 25km/h. Käyrämössä tai Sodankylässä ei ole pikalatureita, joten aikataulun suhteen oli varauduttava, että lataaminen vie enemmän aikaa.
Seminaaripäivän matkanteko Revontulen kauppakeskukselta Rovaniemeltä Sodankylään, Oulun yliopiston geofysiikan observatoriolle alkoi aamulla klo 7:00. Seminaari tulisi alkamaan klo 10:00 ja matkaa taitettavana oli n. 135 km. Menomatkaan olin varannut aikaa kolme tuntia, kaksi tuntia ajoaikaa ja yhden tunnin lataukseen.
Revontuli-kauppakeskuksen parkkihallista startattaessa auto kertoi akkujen latauksen riittävän 199 km:n verran, akut olivat tuolloin täyteen ladatut. Eco+ -moodi päälle, ilmastointi ”off-asentoon” ja eikun auto liikkeelle. Liikkeellelähtö oli todellakin hiljainen, sähkömoottorista kun ei liiemmin ääntä lähde. Valtatielle päästyä asetin vakionopeudensäätimen asentoon 80 km/h ja mukaan tuli nyt myös äänet, rengasmelu auton sisätiloihin oli yllättävän kova.
Matkanteko sujui sujuvasti, joskin huomasin olevani ajoittain ns. tientukkona kun tieosuudella oli nopeusrajoituksena 100 km/h. Muu liikenne tuntui pakkautuvan taakseni, mutta en kuitenkaan uskaltanut ajaa kovempaa, koska pelkäsin akkujen kuluvan liian nopeasti. Käyrämön kohdalle päästyäni auto näytti jäljellä olevaksi kulkuetäisyydeksi 67 km, kun se Rovaniemeltä lähtiessä oli 199km. Ajomatka oli todellisuudessa n. 70 km, mutta kulutettu matka mittariston mukaan 132 km.
KUVA: 1. Lataus Käyrämössä, kuva ennen latauksen aloittamista.
Latasin autoa tunnin, jona aikana latausta kertyi lisää 15 km. Käyrämöstä matkaan lähdettäessä varausta oli 82 km:n verran. Tämän varauksen turvin uskalsin jatkaa matkaa seminaaripaikalle, jonne oli etäisyyttä vielä 68 km. Ennen määränpäätä auto alkoi varoittaa, jotta varausta on enää vähän jäljellä. Observatorion pihaan päästyäni auton kulku olisi riittänyt mittarin mukaan vielä 18 km. Loppumatkasta alkoi todella mietityttää riittäisikö akuissa varausta vai joutuisinko kävelemään loppumatkan, perille kuitenkin päästiin.
KUVA: Latausaika 1 h, 15 km lisää ajomatkaa.
Määränpäässä odotti tavallinen ns. jatkuvassa sähkössä oleva autolämmityspistorasia. Seminaari tulisi kestämään n. 5h, mielenkiinnolla odotin, minkä verran latausta kertyisi tuona aikana.
KUVAt: Latauspiste Sodankylässä, latausaika n. 5 h. / Kännykkäsovellus.
Seminaarin aikana auton latautumisen edistymistä pystyi seuraamaan kännykkään ladatun sovelluksen avulla. Sovelluksesta näki latautumisnopeuden, jäljellä olevan latausajan ja latauksen kertymisen. Koin tämän olevan varsin kätevä sovellus siinä mielessä, jotta lataustilannetta pystyi seuraaman etänä, ilman että tarvitsi itse poistua kokouspaikalta. Paluumatkan alkaessa kohti Rovaniemeä latausta oli 91 km. Viiden tunnin aikana, tavallisesta autolämmityspistorasiasta ladattaessa latausta kertyi 73 km.
Edessä oli siis useamman tunnin pysähdyn Käyrämössä, onneksi olin varannut eväitä mukaan. Tässä vaiheessa tuntui matkanteko jo hieman, mutta eihän se auttanut kuin odottaa auton latautumista. Kolmannen latauskerran alkaessa varausta oli jäljellä 28 ajokilometriä. Kokeilumielessä kun matkaa olin taittamassa mutta illan olevan jo käsillä, halusin varmistaa että pääsen varmasti takaisin määränpäähäni. Latasin autoa kolmen tunnin verran. Tuona aikana latausta tuli lisää 61 km. Jatkaessani matkaa auton latauksen tulisi riittää 89 km:lle.
KUVAt: 3. latauskerta, Käyrämön latauspiste / Matkaa Rovaniemelle n 70 km, latauksen pitäisi riittä loppumatkalle (mittarissa 89 km).
Pääsin takaisin Rovaniemelle ja lataustakin oli jäljellä vielä 19 km mutta kyllähän sähköautoilussa Lapissa on vielä ”extreme-tuntua”, kun latausasemia ja varsinkin pikalatausasemia on rajoitetusti tarjolla. Tällä hetkellä auto(i)ssa olevissa akuissa olisi varauksen kertymisen puitteissa kehitettävää.
Matkantekoon yli sadan kilometrin matkalla menne tämän kokemuksen perusteella enemmän tai ainakin saman verran aikaa pelkkään auton lataamiseen kuin itse matkantekoon. Rovaniemi-Sodankylä välillä (n. 135 km /suunta) ajoaikaa meni n. neljä tuntia ja latausaikaa saman verran, etenkin kun en uskaltanut ensikertalaisena sähköauton käyttäjänä ajaa akkuja aivan tyhjiksi kesken matkaa. Lyhyet ajomatkat ja useat pysähdykset tekevät kaupunkiajosta enemmän ympäristöä kuormittavaa ja ilmanlaatua heikentävää. Taajama-ajossa sähköauton edut ympäristön saastumista ehkäisevänä kulkuneuvona pääsevät varmasti paremmin esille. Käyttömukavuus lisääntyy kun yhtäjaksoista ajoa ei kerry niin paljon, eikä siten latausajan tuoma paikallaan olo tunnu niin häiritsevältä.